Varainhankinnan ohjeita - mitä yhdistys saa ja ei saa tehdä

Yhdistysten varainhankintaa säätelee sekä rahankeräyslaki että arpajaislaki. Ohessa ohjeita siitä, mitä yhdistys voi tehdä ja mitä ei. Lähtökohtaisesti yhdistys ei voi pyytää lahjoituksia kuluttajilta ilman rahankeräyslupaa. Tästä on muutama poikkeus, joista kerrottu alla.

Rahankeräyslain kannalta selkein tapa yhdistykselle on hakea omaa rahankeräyslupaa. Rahankeräyslupaa kannatta hakea vain siinä tapauksessa, jos yhdistys haluaa pyytää lahoituksia.

Rahankeräysluvan hakemisesta on tietoa poliisin sivuilla osoitteessa https://www.arpajaishallinto.fi/rahankeraykset. Lupaa voi hakea sähköisesti. Kun hakee lupaa, on hyvä tutustua myös siihen, miten tuloksista tulee poliisille ilmoittaa jälkikäteen. Eli tehdyt toimenpiteet ja saadut rahat tulee ilmoittaa poliisille tietyllä tavalla. Rahankeräyksellä kertyvät varat tulee käyttää yleishyödylliseen tarkoitukseen. Tarkat tiedot rahankeräysluvasta ja siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä, löytyvät poliisin sivuilta.

Varainhankinnan eri muodot:

Kannatusjäsenyys

Jäsenmaksun ohella yhdistyksen kokous voi päättää kannatusjäsenmaksusta. Kannatusjäsenet voivat olla joko yksittäisiä henkilöitä tai yhteisöjä. Kannatusjäsenmaksu on tavallisesti suurempi kuin varsinainen jäsenmaksu. Kannatusjäsenmaksun suuruus tulee määritellä. Yhdistyksen tulee pitää jäsenrekisteriä kannatusjäsenistä. Vapaaehtoisen ja avoimen kannatusjäsenmaksun pyytäminen esimerkiksi yhdistyksen verkkosivuilla vaatii rahankeräysluvan. 

Merkkipäiväkutsut, merkkipäivähaastattelut ja kuolinilmoitukset sekä erilaiset merkkipäivä- ja muistomuistamiset ja tervehdykset

Yksityishenkilöt voivat merkkipäiväkutsunsa tai merkkipäivänsä johdosta tehtävän haastattelun yhteydessä pyytää esimerkiksi kukkalähetysten tai lahjojen sijaan rahalahjoituksia jollekin yhdistykselle, jonka toimintaa kyseinen henkilö haluaa tukea. Kuolinilmoituksen yhteydessä on sallittua julkaista tilinumero tai muulla tavalla pyytää lahjoittamaan rahaa kukkalaitteella muistamisen sijaan. Tällaisia kertaluonteisia lahjoituspyyntöjä ei katsota rahankeräyslupaa edellyttäviksi. Poikkeus koskee vain yksityishenkilöitä, joten yhteisöt ja säätiöt eivät voi omissa nimissään tällä perusteella pyytää rahalahjoituksia. Jos joku ihminen itsenäisesti päättää lahjoittaa teidän yhdistykselle rahaa tai haluaa perustaa merkkipäivä- tai muistokeräyksen, saa yhdistys ottaa lahjoitusvarat  vastaan.

Suomen Sydänliitto ry tarjoaa yhdistykselle mahdollisuuden perustaa sähköisen keräyksen oma.sydan.fi -keräyssivuille, jossa liiton luvalla kerätään yhdistykselle lahjoituksia. Näissä pyytäjä on Suomen Sydänliitto ry ja liitto sitten antaa kyseisen summan teille avustuksena (poislukien järjestelmäntarjoajan veloittamat korvaukset 7,5%). Tästä kerromme mielellämme enemmän.

Testamenttilahjoitusten pyytäminen

Testamenttilahjoitusten pyytämistä ei pidetä rahankeräyksenä. Yleisöön saadaan siis ilman rahankeräyslupaa vedota omaisuuden saamiseksi testamentin kautta. Esimerkiksi yhteisöt ja säätiöt voivat siten internetsivuillaan kehottaa yleisöä testamenttaamaan omaisuuttaan yhteisölle tai säätiölle. 

Yrityksiltä lahjoitusten pyytäminen

Erilaisten kannatusilmoitusten pyytäminen yrityksiltä on sallittua. Samoin erilaisten lahjoitusten pyytäminen on sallittua ja toki myös erilainen vastikkeellinen yritysyhteistyö.

 

Mitä saa tehdä ilman lupaa:

Tavaroiden myynti ja tapahtumien järjestäminen

Myös yleishyödyllisten yhteisöjen tulee huomioida, että niidenkään varainhankinta ei saa täyttää elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä, muutoin tuotosta peritään tulovero. Elinkeinotoiminnalle tyypillisiä piirteitä ovat muun muassa voiton tavoittelu, toiminnan säännöllisyys ja laajuus sekä toimintaa varten palkattu henkilökunta.

Tuloverosta vapaana varainhankintana voidaan toisin sanoen pitää toimintaa, jossa seuraavat ehdot toteutuvat:

  • ostaja tietää tietää tukevansa ostoksellaan yhdistyksen toimintaa
  • tuotteesta maksetaan ylihintaa, jotta yhdistykselle jää siitä tuotto-osuus
  • myynti tapahtuu yhdistyksen jäsenten, ei kenenkään tehtävään palkatun henkilön toimesta
  • tuotemyynti suuntautuu vain rajatulle asiakaskunnalle yhdistyksen jäsenten lähipiirissä
  • myynti on satunnaista ja kampanjaluonteista, eikä ole olemassa vakituista myyntipistettä

Näin ollen yhdistysten varainhankinta voi pitää sisällään laajan valikoiman erilaisia varainkeruun tapoja, kunhan ne täyttävät yllä mainitut kriteerit. Suosituimpia ovat talkoot, kahvilat ja myyjäiset, erilaisten kulutustavaroiden myynti (sukat, urheilutekstiilit, keksit, vessapaperi, jne.) sekä tapahtumien järjestäminen (esimerkiksi junioreiden turnaukset).

Hyväntekeväisyyshuutokaupan, tukikonsertin tai tukitilaisuuden järjestäminen

Hyväntekeväisyyshuutokaupan, tukikonsertin tai tukitilaisuuden järjestäminen ei ole rahankeräystä. Hyväntekeväisyyshuutokaupassa on kyse huutokaupan muodossa toteutettavasta kaupankäynnistä, jonka tuotto lahjoitetaan kokonaan tai osittain hyväntekeväisyyteen. Tukikonsertissa ja tukitilaisuudessa on kyse tapahtumasta, jonka pääsylipputulot lahjoitetaan kokonaan tai osittain hyväntekeväisyyteen ja jossa esiintyvät henkilöt saattavat myös lahjoittaa esiintymispalkkionsa kokonaan tai osittain hyväntekeväisyyteen.

Pienarpajaiset

Pienarpajaisilla tarkoitetaan tavara-arpajaisia, joissa arpojen yhteenlaskettu myyntihinta on enintään 2000 euroa ja jossa arpojen myynti ja voittojen jako tapahtuu samassa tilaisuudessa. Pienarpajaisten yhteydessä mainitulla samalla tilaisuudella tarkoitetaan tapahtumaa, johon yksi ja sama yleisö osallistuu ja on paikalla koko ajan. Sama yleisö on siis paikalla koko ajan; sekä arpojen myynnin että voittojen jaon aikana. Saman yleisön vaatimus ei täyty esimerkiksi toreilla, kauppojen auloissa tai messuilla järjestettävissä tilaisuuksissa. Saman tilaisuuden määritelmä ei täyty myöskään silloin, kun kysymyksessä on pitkään kestävä tilaisuus, jossa yleisö vaihtuu tilaisuuden aikana. Tarkoituksena on, että yleisö valvoo arpajaisten toimeenpanoa. Pienarpajaiset ovat yleishyödyllisten yhteisöjen varainhankintamuoto ja arpajaisista kertyvä tuotto on käytettävä yleishyödylliseen tarkoitukseen. Pienarpajaisten toimeenpano ei edellytä arpajaislupaa mutta järjestävän tahon tulee olla yleishyödyllinen yhteisö.

Rahankeräystä ei saa toteuttaa niin, että se on ilmeisessä vaarassa sekoittua kaupankäyntiin tai yhdistyksen jäsenhankintaan. Rahankeräys tulee siis järjestää sillä tavalla, että osallistujat ymmärtävät että he ovat osallistumassa rahankeräykseen. Tuotemyyntiä tai jäsenhankintaa ei myöskään tule järjestää rahankeräyksen kanssa samassa yhteydessä siten, että on olemassa riski sekoittumisesta. Tuotemyynnin tulee vastaavasti olla selvästi kaupankäyntiä, eikä tuotemyyntiin tule sekoittaa rahankeräyksen elementtejä.

 

Muutokset rahankeräyslaissa

Rahankeräyslaki siis uudistuu 2019 syksyllä ja silloin ns. pienten kertaluontoisten keräysten järjestäminen helpottuu. Mutta säännöllisen keräämisen lupakäsittelyä se ei poista. Tosin silloin muuttuu se, että järjestö hakee pysyvän luvan ja tekee vuosittain tilitykset ja näin ollen ei tarvitse hakea koko ajan uusia lupia.

 

Lisää tietoa yhdistysten varainhankinnasta antaa varainhankintapäällikkö Outi Kontkanen, outi.kontkanen@sydanliitto.fi tai 040 7315803