Vastauksia ravitsemusväittämiin

Mediassa, lehdissä ja erilaisissa yleisötapahtumissa törmää usein hämmentäviin ruokaan ja ravitsemukseen liittyviin väitteisiin ja mielipiteisiin. Jotkut niistä ovat ristiriidassa suomalaisten ravitsemussuositusten (Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 2014) kanssa. Väitteitä esittävät usein muut kuin ravitsemustieteen koulutuksen suorittaneet. Tälle sivulle on kerätty vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin, joita on herännyt juuri hämmentävän uutisoinnin tai keskustelujen takia. Vastaukset perustuvat tämän hetkiseen tieteelliseen kokonaisnäyttöön. 

Miksi viljatuotteita pitäisi syödä?

Täysjyväviljassa on kuidun lisäksi runsaasti folaattia, B-ryhmän vitamiineja ja kivennäisaineista erityisesti magnesiumia, rautaa ja sinkkiä. Runsas kuidun saanti auttaa pitämään verensokerin tasaisena, mikä helpottaa kylläisyyden tunteen hallinnassa ja edistää vatsan toimintaa. Tasainen verensokeri myös takaa aivojen energian saannin, mikä lisää virkeyttä ja jaksamista pitkin päivää.

Runsas täysjyväviljavalmisteiden käyttö ja erityisesti viljakuidun saanti vähentää sepelvaltimotaudin vaaraa ja tyypin 2 diabetekseen sairastumista. Täysjyväviljatuotteissa on runsaasti kuitua, joka parantaa veren kolesteroliarvoa, verensokeriaineenvaihduntaa ja mahdollisesti matala-asteista tulehdusta elimistössä. Viljakuitu vähentää myös alttiutta paksu- ja peräsuolen syövälle.

Voiko viljatuotteita korvata ruokavaliossa jollain?

Terveellistä ruokavaliota voi toteuttaa myös ilman viljavalmisteita, kun huolehtii monipuolisuudesta käyttämällä palkokasveja eli herneitä, papuja ja linssejä sekä pähkinöitä, vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja. Esimerkiksi keliaakikot joutuvat karsimaan ruokavaliostaan pois vehnän, ohran ja rukiin. Heille yleensä sopii gluteeniton kaura, hirssi, tattari, riisi, maissi, amarantti ja kvinoa. Vilja-allergikot puolestaan välttävät viljalajia, jolle he ovat allergisia. Allergioita tai keliakiaa ei voi ehkäistä välttämällä ruokia etukäteen.

Miksi maitoa pitäisi juoda?

Maitoa tai maitovalmisteita suositellaan ruokavalioon, koska niistä saa helposti hyvälaatuista proteiinia, kalsiumia, jodia, D-vitamiinia sekä B2- ja B12-vitamiineja. Maitoa sellaisenaan ei tarvitse juoda, koska samoja ravintoaineita on myös hapanmaitovalmisteissa, kuten jogurteissa, rahkassa ja piimässä. Vähärasvaisten maitovalmisteiden suositusten mukainen käyttö on tutkimuksissa ollut yhteydessä vähäisempään tyypin 2 diabeteksen, lihavuuden ja suolistosyövän riskiin sekä mahdollisesti pienempään aivohalvausten ja rintasyöpäriskiin. On myös epäilty, että maito liittyisi lonkka- tai muihin murtumiin, mutta kokonaisnäyttöä tarkastelevan koostetutkimuksen mukaan näin ei kuitenkaan ole. On esitetty myös väitteitä, että maito aiheuttaisi matala-asteista tulehdusta elimistössä, mutta useiden tutkimusten yhteenvetona vaikutuksen on todettu olevan neutraali.

Voiko maidon korvata ruokavaliossa jollain muulla?

Jos ei juo maitoa ja käytä muita maitovalmisteita, kannattaa käyttää ns. kasvimaitoa, johon on lisätty kalsiumia, jodia, D-vitamiinia ja B12-vitamiinia. Näitä ravintoaineita saa myös muista ruokaryhmistä, joten terveelliseen kokonaisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Ruokavaliota voi olla aiheellista täydentää myös monivitamiini- ja kivennäisainevalmisteella.

Onko kookosrasva tai kookosöljy terveellistä?

Vaikka joissakin lähteissä väitetään kookosrasvan parantavan monenlaisia vaivoja, siitä ei kuitenkaan ole ihmelääkkeeksi. Kookosrasvan ja -öljyn vaikutuksista ei ole toistaiseksi tutkimusnäyttöä sydän- ja verisuonitautien, Alzheimerin taudin, diabeteksen tai kilpirauhasen vajaatoiminnan ehkäisyssä tai hoidossa, vaikka niin on joissain lähteissä väitetty. Kookosrasvasta noin 92 % on kovaa eli tyydyttynyttä rasvaa. Siinä ei ole juuri lainkaan välttämättömiä omega-3- ja omega-6-rasvahappoja. Veren kolesterolivaikutus on hieman parempi kuin maitorasvalla eli voilla, mutta selkeästi huonompi kuin muilla kasviöljyillä, kuten rypsiöljyllä. Rypsiöljy sisältää sekä omega-3- että omega-6-rasvahappoja.

Voiko kookosöljyä tai voita käyttää lainkaan?

Ruokavalion kokonaisuus ratkaisee sen terveysvaikutukset. Pehmeitä ja juoksevia rasvoja ei kannata korvata kovilla kookosrasvoilla tai voilla. Niitä voi kuitenkin käyttää silloin tällöin pieniä määriä. Mikään ruoka-aine ei ole kokonaan kiellettyä.

Aiheuttaako rypsiöljy tulehdusta?

Väite rypsiöljyn tulehdusta aiheuttavasta ominaisuudesta perustuu teoriaan, että sen sisältämä linolihappo, omega-6-rasvahappo, muuntuisi elimistössä arakidonihapoksi, jota on pidetty matala-asteista tulehdusta lisäävänä. Kuitenkin asiaa on tutkittu ihmisillä useammassa tutkimuksessa sekä näistä tehdyssä koostetutkimuksessa, eikä tulehdustekijöiden ole havaittu lisääntyneen suurillakaan annoksilla. Myöskään tulehduksellisia suolistosairauksia linolihappo ei kokonaistutkimusnäytön mukaan näytä aiheuttavan. Pehmeiden eli tyydyttymättömien rasvojen on todettu vähentävän matala-asteista tulehdustilaa ja kovien eli tyydyttyneiden rasvojen lisäävän sitä. Rypsiöljy on suomalaisessa ruokavaliossa hyvä välttämättömän omega-3-rasvahapon eli alfalinoleenihapon lähde.

Meneekö rypsiöljy pilalle kirkkaassa muovipullossa?

Pullon läpinäkyvyys ei ole ongelma rypsiöljyn säilymisen suhteen. Rypsiöljyssä on muun muassa runsaasti E-vitamiinia, joka toimii antioksidanttina ja estää öljyn hapettumista. Oliiviöljyssä on rypsiöljystä poiketen luontaisesti lehtivihreää, joka edistää erityisesti valon vaikutuksesta öljyn hapettumista. Siksi sitä on syytä säilyttää tummassa pullossa.

Rypsiöljyä myydään usein muovipulloissa, koska se on materiaalina halvempaa kuin lasi. Näin öljyn hinta on myös kuluttajalle edullinen. Elintarvikepakkauksia koskeva lainsäädäntö on erittäin tiukka sen suhteen, mitä muovia saa käyttää. Pakkauksen tuottajan on pystyttävä testein todistamaan, ettei muovista liukene haitallisia aineita öljyyn. Rypsiöljyjä myydään myös lasipulloihin pakattuina, joten vaihtoehtoja löytyy luontoystävällisen vaihtoehdon haluavalle.

Onko ruususuola terveellistä?

Ruususuola, Himalajan suola ja merisuola ja muut vastaavat suolavalmisteet sisältävät käytännössä saman verran natriumia kuin tavallinen ruokasuola. Liika natriumin saanti kohottaa useilla verenpainetta ja altistaa esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeille ja aivoverenkierohäiriöille. Niiden markkinoinnissa väitetään, että juuri näiden suolavalmisteiden mineraalipitoisuus olisi luonnollinen eikä niiden natrium olisi haitallista. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa, vaan niiden sisältämä natrium on samaa alkuainetta kuin muissakin suoloissa. Tuotteiden mineraalipitoisuudet ovat todellisuudessa niin pieniä, että niillä ei ole käytännössä merkitystä terveydelle. Näitä mineraaleja saadaan myös moninkertaisesti ihan tavallisista elintarvikkeista.

Voiko punariisivalmistetta käyttää kolesterolin alentamiseen lääkkeen sijaan?

Punariisi valmistetaan keitetystä riisistä sekoittamalla siihen tiettyä rihmasienilajia, joka värjää riisin punaiseksi. Punainen riisi sisältää pieniä määriä yhdistettä, joka vastaa rakenteeltaan yhtä kolesterolin alentamiseen käytettyä lääkeainetta, lovastatiinia. Punariisivalmisteet ovat ravintolisiä, joiden laadusta, tehosta ja turvallisuudesta ei ole takeita. Tuotteet eivät ole sen "luonnonmukaisempia" kuin lääketehtaassa valmistetut lääkkeet, joiden sisältämä vaikuttavan aineen määrä on tiedossa ja tarkasti vakioitu. Punariisivalmisteiden teho ja annostelu ovat vaikeammin määriteltävissä, eikä niiden pitkäaikaiskäytön vaikutuksista ole tutkittua tietoa. Punainen riisi voi sisältää myös maksalle myrkyllistä aflatoksiinia. Näistä syistä punariisivalmisteita ei voi suositella kolesterolin alentamiseen. Professori Mikko Syvänne on kirjoittanut seikkaperäisen selvityksen punariisistä sydän.fi-sivuilla.

Kannattaako maitohappobakteereja syödä?

Maitohappobakteerien terveysvaikutuksia on kovan tutkimuksen alla. Pitkäaikaisia tutkimuksia on hyvin vähän, joten suoria johtopäätöksiä maitohappobakteerien terveyshyödyistä on vaikeaa vetää. Selvää terveyshyötyä maitohappobakteerien käyttämisestä ei voi vielä taata, joskin niillä näyttäisi olevan joitakin terveyshyötyjä bakteerikannasta riippuen. Toistaiseksi niiden syöminen ei ole kuitenkaan todettu olevan haitaksi.

Jos kaipaat tietoa jostain ravitsemukseen ja sydänterveyteen liittyvästä asiasta, lähetä kysymyksesi ravitsemusasiantuntija Tuija Pusalle.

Päivitetty 3.5.2018