Varainhankinnan ohjeita ja vinkkejä

Hienoa, että varainhankinta kiinnostaa sinua. Tervetuloa mukaan hankkimaan yhdistyksenne toiminnalle tukea varainhankinnan avulla! Täältä voit lukea rahankeräystoiminnasta tarkemmin sekä saat vinkkejä varainhankinnan toteuttamiseen. Olethan yhteydessä, jos kaipaat apua rahankeräysluvan hakemisessa tai tarvitset muuten lisätietoa varainhankinnasta.

Rahankeräys

Yhdistysten varainhankintaa säätelee sekä rahankeräyslaki että arpajaislaki, joten asia saattaa olla välillä vaikeaselkoinen ja monimutkainen. Lähtökohtaisesti yhdistys tarvitsee rahankeräysluvan voidakseen pyytää lahjoituksia kuluttajilta. 

Rahankeräys on toimintaa, jossa yleisöön vetoamalla kerätään rahaa vastikkeetta. Osallistujalle voidaan antaa vastikkeeksi ainoastaan keräystunnus (esimerkiksi rintamerkki tai tarra), jolla ei ole taloudellista vaihdanta-arvoa.

Rahankeräys on tarkoitettu vain yleishyödyllisten yhdistysten, järjestöjen ja säätiöiden varainhankintaan. Jos haluat pyytää yhdistyksellenne lahjoituksia, kannattaa hakea omaa rahankeräyslupaa.

Nämä keräystavat eivät kuulu rahankeräyslain piiriin:

  • naapuriapu ja tavarakeräykset
  • vetoaminen yleisöön testamenttilahjoituksen saamiseksi
  • hyväntekeväisyyshuutokaupat, tukikonsertit ja muut tukitilaisuudet
  • yksityishenkilöiden merkkipäivä- tai muistokeräykset
  • kolehdin keräys, joka suoritetaan uskonnonvapauslaissa tarkoitetun uskonnollisen yhdyskunnan julkisen uskonnonharjoituksen yhteydessä siihen osallistuvien keskuudessa
  • joukkorahoituslain mukainen laina- tai sijoitusmuotoinen joukkorahoitus ja joukkorahoituksen välittäjän toiminta

Rahankeräys tulee aina järjestää sillä tavalla, että osallistujat ymmärtävät osallistuvansa rahankeräykseen. Rahankeräystä ei saa toteuttaa niin, että se on ilmeisessä vaarassa sekoittua kaupankäyntiin tai yhdistyksen jäsenhankintaan.

Rahankeräyksellä kertyvät varat tulee käyttää yleishyödylliseen tarkoitukseen, joka on mainittu rahankeräyslupapäätöksessä.

Rahankeräyslupa

Rahankeräys on tarkoitettu vain yleishyödyllisten yhdistysten, järjestöjen ja säätiöiden varainhankintaan. Jos haluat pyytää yhdistyksellenne lahjoituksia, kannattaa hakea omaa rahankeräyslupaa.

Oman rahankeräysluvan hakeminen on rahankeräyslain kannalta selkein tapa. Ilman rahankeräyslupaa esimerkiksi verkkosivuilla, lehdessä tai tapahtumakutsussa ei saa vedota yleisöön rahalahjoituksen saamiseksi yhdistystoiminnan tukemiseksi.

Tällä hetkellä lupa haetaan paikalliselta poliisilaitokselta, mutta rahankeräyslain uudistuksen myötä kaikki luvat myöntää jatkossa Poliisihallitus.

Rahankeräyslupaa on haettava kirjallisesti. Lupahakemukseen tulee liittää yksityiskohtainen keräys- ja käyttösuunnitelma.

Hakemuksen tulee sisältää tiedot:

  1. luvan hakijasta;
  2. keräystavoista ja mahdollisesta keräystunnuksesta;
  3. eri keräystapojen aiheuttamista kustannuksista;
  4. mahdollisesta keräyksen käytännön toimeenpanijasta;
  5. mahdollisen keräyksen käytännön toimeenpanijan käytöstä aiheutuvista kustannuksista;
  6. eri keräystavoilla saatavien varojen arvioidusta määrästä.

Rahankeräysluvan hakemisesta on tietoa poliisin sivuilla. Lupaa voi hakea sähköisesti. Poliisin sivuilta löytyy myös tarkat tiedot rahankeräysluvasta ja siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä.

Kun haet yhdistyksellenne rahankeräyslupaa, tutustu myös siihen, miten tuloksista ilmoitetaan poliisille. Tehdyt toimenpiteet ja saadut varat tulee raportoida poliisille jälkikäteen. Lomake löytyy poliisin sivuilta. Tilitys on toimitettava kuuden kuukauden kuluessa lupa-ajan päättymisestä luvan myöntäneelle viranomaiselle, jonka on tarkastettava ja hyväksyttävä tilitys.

 

Rahankeräyksestä ilmoittaminen yleisölle

Asianmukaisesti toimiva rahankeräyksen järjestäjä kertoo rahankeräyksen yhteydessä seuraavat tiedot:

  • Rahankeräysluvan saajan nimi
  • Rahankeräysluvan myöntänyt viranomainen (Poliisihallitus tai poliisilaitos, esimerkiksi Helsingin poliisilaitos)
  • Luvan numero
  • Luvan myöntämisajankohta (päivämäärä)
  • Keräyksen toimeenpanoaika (päivämäärinä, esimerkiksi 1.1.2018–31.12.2018)
  • Keräyksen toimeenpanoalue (esimerkiksi koko Suomen alue Ahvenanmaata lukuun ottamatta tai Pohjanmaan poliisilaitoksen toimialue)
  • Kerättävien varojen käyttötarkoitus (se rahankeräysluvassa määrätty yleishyödyllinen tarkoitus, johon varat käytetään)
  • Aika, jonka kuluessa kerättävät varat on tarkoitus käyttää
  • Käytännön toimeenpanija (vain silloin, jos erillinen käytännön toimeenpanija on määrätty rahankeräysluvassa)

Tarvitsetko apua rahankeräysluvan hakemiseen? Ota yhteyttä.

 

Vinkkejä varainhankintaan

Alla on esitelty tarkemmin eri varainhankintamuotoja, joita voitte yhdistyksessä ottaa käyttöön tai joiden kautta voitte saada toiminnalle tukea. Yhdistyksen varainhankinta voi pitää sisällään laajan valikoiman erilaisia varainkeruuntapoja, kunhan ne täyttävät alla mainitut kriteerit. Varainhankinta on monessa yhdistyksessä elintärkeä osa toimintaa, koska sillä mahdollistetaan toiminnan jatkuminen.  

Suosituimpia varainkeruutapoja sydänyhdistyksissä: 

  • lipaskeräys 
  • talkoot 
  • kahvilat ja myyjäiset 
  • pienarpajaiset 
  • kannatustuotemyynti (kortit, adressit ja pinssit) 

 

Kokeile myös näitä: 

  • verkkokeräys (https://oma.sydan.fi/)
  • erilaisten kulutustavaroiden myynti (sukat, keksit, vessapaperi, jne.) 
  • tapahtumien järjestäminen (hyväntekeväisyyshuutokauppa, tukikonsertti, tukitilaisuus) 
  • kannatusjäsenyys 
  • testamenttilahjoitus 
  • lahjoitusten pyytäminen yrityksiltä 

 

Näitä varainhankintatapoja voit tehdä ilman rahankeräyslupaa: 

  • naapuriapu 
  • tavarakeräykset 
  • vetoaminen yleisöön testamenttilahjoituksen osalta 
  • hyväntekeväisyyshuutokaupat, tukikonsertit ja tukitilaisuudet
  • yksityishenkilöiden merkkipäiväkutsujen ja -haastattelujen sekä kuolinilmoitusten ja muistokirjoitusten yhteydessä esitetyt muistamispyynnöt 
  • joukkorahoituslain (734/2016) mukainen laina- tai sijoitusmuotoinen joukkorahoitus ja joukkorahoituksen välittäjän toiminta 
  • Kannatusjäsenyys (huomoithan yhdistyksen säännöt kannatusjäsenyyden osalta) 
  • Tuotemyynti 

Näihin tarvitset luvan: 

  • suoramarkkinointi lahjoitusten saamiseksi 
  • Internetissä vetoaminen lahjoitusten saamiseksi 
  • Lipaskeräys 
  • verkkokeräys 
  • Facebook-keräyksen järjestäminen 
  • suurapajaisten järjestäminen (palkintojen arvo yli 2000 euroa) 

 

Kannatusjäsenyys 

Kannatusjäsenet voivat olla joko yksittäisiä henkilöitä tai yhteisöjä.  

Kannatusjäsenmaksu on tavallisesti suurempi kuin varsinainen jäsenmaksu. Kannatusjäsenmaksun suuruus ja maksunmääräytymisperusteet, jäsenyyden ehdot sekä sen tuomat edut ja velvoitteet tulee määritellä yhdistyksen säännöissä. Yhdistyksen tulee myös pitää jäsenrekisteriä kannatusjäsenistä. Yhdistyksen kokous päättää kannatusjäsenmaksusta ja sen suuruudesta. 

Jos kannatusjäsenyyden ehdoista, eduista ja velvoitteista ei ole sääntömääräyksiä eikä kannatusjäsenyys tuo tällaiselle "jäsenelle" mitään jäsenetuja, katsotaan kannatusjäsenten hankinta rahankeräykseksi. Tässä tapauksessa vapaaehtoisen ja avoimen kannatusjäsenmaksun pyytäminen esimerkiksi yhdistyksen verkkosivuilla vaatisi rahankeräysluvan.  

 

Merkkipäiväkeräykset ja muistokeräykset 

Yksityishenkilöt voivat merkkipäivänsä johdosta tai läheisen poismenon muistamiseksi pyytää rahalahjoituksia yhdistykselle, jonka toimintaa he haluavat tukea. 

Esimerkiksi oman merkkipäiväkutsun tai merkkipäivän johdosta tehtävän haastattelun yhteydessä voi tehdä tällaisen pyynnön. Kuolinilmoituksen yhteydessä on sallittua julkaista tilinumero tai muulla tavalla pyytää tekemään lahjoituksen.  

Tällaisia kertaluonteisia lahjoituspyyntöjä ei katsota rahankeräyslupaa edellyttäviksi. Mikäli ihminen itsenäisesti päättää lahjoittaa rahaa tai haluaa perustaa merkkipäivä- tai muistokeräyksen, saa yhdistys ottaa lahjoitusvarat vastaan. 

Yhteisöt ja säätiöt eivät voi kuitenkaan omissa nimissään merkkipäivän perusteella pyytää rahalahjoituksia ilman rahankeräyslupaa eli poikkeus koskee vain yksityishenkilöitä.  

 

Lipaskeräys 

Kaikki sydänyhdistykset ja piirit voivat toteuttaa lipaskeräyksen Sydänliiton rahankeräysluvan alla joko perinteisesti tai sähköisesti. Keräyslupanumero RA/2018/876 on voimassa 1.1.–31.12.2019 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 

Lippaat tapahtumissa tai esimerkiksi kauppakeskuksissa järjestettäviin keräyksiin voi tilata Sydänkaupasta. Lupatieto on painettu lippaissa oleviin tarroihin ja tarroissa on poliisiviranomaisen leima. Lipaskeräyksen tuotto jää 100% yhdistyksen käyttöön. 

Sydänliiton rahankeräysluvan mukaisesti lipaskeräysten tuotto käytetään yhdistyksen sääntöjen mukaiseen vapaaehtoistoimintaan, sydänterveyden edistämiseen ja jo sairastuneiden tukemiseen. 

 

Verkkokeräys eli yhdistyksen Oma sydän -keräys 

Voit perustaa yhdistyksenne Oman sähköisen keräyksen Sydänliiton hallinnoimalle oma.sydan.fi -keräyssivuille. Sivuston kautta voitte kerätä liiton rahankeräysluvalla yhdistyksellenne lahjoituksia. Keräyksen jälkeen liitto maksaa kerätyn summan teille avustuksena. Keräystuotosta vähennetään ensin järjestelmätarjoajan veloittamat kulut, jotka 7,5% keräystuotosta.  

Sydänliiton rahankeräysluvan mukaisesti tuotto käytetään yhdistyksen sääntöjen mukaiseen vapaaehtoistoimintaan, sydänterveyden edistämiseen ja jo sairastuneiden tukemiseen.  

Muistathan mainita keräyksen perustamisen yhteydessä Sydänliiton rahankeräysluvan ja sen voimassaoloajan. Voit kopioida tekstin tästä: Sydänliiton rahankeräyslupa RA/2018/876 on voimassa 1.1.–31.12.2019 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 

 

Testamenttilahjoitusten pyytäminen 

Testamenttilahjoitusten pyytämistä ei pidetä rahankeräyksenä. Voit kehoittaa yhdistyksenne internetsivuilla yleisöä testamenttamaan omaisuuttaan juuri teidän yhdistyksellenne.  

Sydänliitto on mukana Hyvä testamentti -kampanjassa, jossa on mukana 21 eri järjestöä. Hyvä testamentti -kampanja tuo näkyvyyttä testamenttilahjoittamiselle, kunnioittaa ja toteuttaa lahjoittajan tahtoa sekä pyrkii tuomaan esiin testamenttilahjoittamisen mahdollisuudet ja hyödyt esimerkiksi verotuksen kannalta. Testamenttilahjoitukset ovat verovapaita eivätkä yleishyödylliset yhteisöt maksa saamastaan perinnöstä veroa. Lisätietoa https://www.hyvatestamentti.fi/ 

 

Lahjoitusten pyytäminen yrityksiltä 

Erilaisten kannatusilmoitusten ja lahjoitusten pyytäminen yrityksiltä on sallittua. Samoin erilainen vastikkeellinen yritysyhteistyö. Olkaa yhteydessä, jos kaipaatte vinkkejä yritysyhteistyön kehittämiseen.  

Lisätietoa: myynti- ja markkinointijohtaja Eeva Hietalahti, eeva.hietalahti@sydanliitto.fi tai 

 

Tavaroiden myynti 

Kannatustuotemyynnin tulee olla selvästi kaupankäyntiä. Siihen tule sekoittaa luvanvaraisen rahankeräyksen elementtejä.  

Varainhankintana voidaan pitää kannatustuotemyyntiä, jossa seuraavat ehdot toteutuvat: 

  • ostaja tietää tukevansa ostoksellaan yhdistyksen toimintaa 
  • tuotteesta maksetaan ylihintaa, jotta yhdistykselle jää siitä tuotto-osuus 
  • myynti tapahtuu yhdistyksen jäsenten, ei kenenkään tehtävään palkatun henkilön toimesta 
  • tuotemyynti suuntautuu vain rajatulle asiakaskunnalle yhdistyksen jäsenten lähipiirissä 
  • myynti on satunnaista ja kampanjaluonteista, eikä ole olemassa vakituista myyntipistettä 

Huomioithan, että varainhankinta ei saa kuitenkaan täyttää elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä, muutoin tuotosta peritään tulovero. Elinkeinotoiminnalle tyypillisiä piirteitä ovat muun muassa voiton tavoittelu, toiminnan säännöllisyys ja laajuus sekä toimintaa varten palkattu henkilökunta. 

 

Hyväntekeväisyyshuutokaupan, tukikonsertin tai tukitilaisuuden järjestäminen 

Hyväntekeväisyyshuutokaupan, tukikonsertin tai tukitilaisuuden järjestäminen ei ole rahankeräystä. Hyväntekeväisyyshuutokaupassa on kyse huutokaupan muodossa toteutettavasta kaupankäynnistä, jonka tuotto lahjoitetaan kokonaan tai osittain hyväntekeväisyyteen. Tukikonsertissa ja tukitilaisuudessa on kyse tapahtumasta, jonka pääsylipputulot lahjoitetaan kokonaan tai osittain hyväntekeväisyyteen ja jossa esiintyvät henkilöt saattavat myös lahjoittaa esiintymispalkkionsa kokonaan tai osittain hyväntekeväisyyteen. 

 

Pienarpajaiset 

Pienarpajaisilla tarkoitetaan tavara-arpajaisia, joissa arpojen yhteenlaskettu myyntihinta on enintään 2 000 euroa ja jossa arpojen myynti ja voittojen jako tapahtuu samassa tilaisuudessa. 

Pienarpajaisten yhteydessä mainitulla samalla tilaisuudella tarkoitetaan tapahtumaa, johon yksi ja sama yleisö osallistuu ja on paikalla koko ajan. Sama yleisö on siis paikalla koko ajan; sekä arpojen myynnin että voittojen jaon aikana. Saman yleisön vaatimus ei täyty esimerkiksi toreilla, kauppojen auloissa tai messuilla järjestettävissä tilaisuuksissa. Saman tilaisuuden määritelmä ei täyty myöskään silloin, kun kysymyksessä on pitkään kestävä tilaisuus, jossa yleisö vaihtuu tilaisuuden aikana. Pienarpajaisissa tarkoituksena on, että yleisö valvoo arpajaisten toimeenpanoa. 

Pienarpajaiset ovat yleishyödyllisten yhteisöjen varainhankintamuoto ja arpajaisista kertyvä tuotto on käytettävä yleishyödylliseen tarkoitukseen. Pienarpajaisten toimeenpano ei edellytä arpajaislupaa mutta järjestävän tahon tulee olla yleishyödyllinen yhteisö. 

 

Rahankeräyksestä ilmoittaminen yleisölle 

Asianmukaisesti toimiva rahankeräyksen järjestäjä kertoo rahankeräyksen yhteydessä seuraavat tiedot: 

  • Rahankeräysluvan saajan nimi 
  • Rahankeräysluvan myöntänyt viranomainen (Poliisihallitus tai poliisilaitos, esimerkiksi Helsingin poliisilaitos) 
  • Luvan numero 
  • Luvan myöntämisajankohta (päivämäärä) 
  • Keräyksen toimeenpanoaika (päivämäärinä, esimerkiksi 1.1.2018–31.12.2018) 
  • Keräyksen toimeenpanoalue (esimerkiksi koko Suomen alue Ahvenanmaata lukuun ottamatta tai Pohjanmaan poliisilaitoksen toimialue) 
  • Kerättävien varojen käyttötarkoitus (se rahankeräysluvassa määrätty yleishyödyllinen tarkoitus, johon varat käytetään) 
  • Aika, jonka kuluessa kerättävät varat on tarkoitus käyttää 
  • Käytännön toimeenpanija (vain silloin, jos erillinen käytännön toimeenpanija on määrätty rahankeräysluvassa) 

 

Tiedotamme täällä rahankeräyslain uudistamisesta säännöllisesti sekä autamme kaikissa kysymyksissä ja lain voimaan tulon jälkeen myös pysyvän luvan hakuprosessissa. Mukava, että aihe kiinnostaa sinua!  

 

Rahankeräyslaki uudistuu  

Uusi rahankeräyslaki tulee voimaan 1.3.2020. Uusi laki valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä meidän sidosryhmien kanssa ja Tasavallan presidentti on vahvistanut uuden rahankeräyslain 5.9.2019. 

Jatkossa rahankeräyksen järjestämiseksi tarvitaan: 

  1. Poliisihallituksen myöntämä toistaiseksi voimassa oleva rahankeräyslupa tai  
  2. poliisilaitokselle tehtävä ilmoitus pienkeräyksen järjestämisestä.  

Uuden lain myötä kaikki rahankeräysluvat myönnetään jatkossa toistaiseksi voimassa olevina. Näiden rinnalle tulee ilmoituksenvaraisesti järjestettävät pienimuotoiset kansalaiskeräykset eli pienkeräykset. Nykyisistä määräaikaisista, keräyskohtaisista rahankeräysluvista luovutaan kokonaan. 

Lakiuudistus helpottaa ja sujuvoittaa rahankeräyksiä huomattavasti. Uudistuksen tavoitteena on samalla vastata meidän järjestöjen erilaisiin rahankeräystarpeisiin sekä mahdollistaa ns. pienten kertaluontoisten keräysten järjestäminen.  

 

Miten laki uudistus vaikuttaa sydänyhdistyksiin? 

Sydänliitto tulee hakemana pysyvää rahankeräyslupaa 1.1.2021 alkaen. Vuosi 2020 toimitaan nykyisen lupakäytännön mukaisesti, koska vuoden 2020 rahankeräyslupaa joudutaan hakemaan jo elokuussa 2019.  

Tarkoituksena on, että voit myös jatkossa toteuttaa yhdistyksen lipaskeräyksen Sydänliiton toistaiseksi voimassa olevan rahankeräysluvan alla.  

Mikäli haluat toteuttaa laajempaa ja monimuotoisempaa rahankeräystoimintaa, suosittelemme oman rahankeräysluvan hakemista Poliisihallitukselta. Yksittäisissä keräyksissä myös pienkeräysilmoitus on mahdollinen, mutta edellinen on suositeltavampi vaihtoehto.  

 

Mikä rahankeräyslupa? 

  • Rahankeräyslupa tarvitaan toimintaan, jossa pyydetään yleisöltä vastikkeettomia rahalahjoituksia 
  • Rahankeräyslupa voidaan myöntää yleishyödyllistä toimintaa harjoittaville yhteisöille ja säätiöille sekä tietyille laissa erikseen mainituille tahoille 
  • Pääsääntönä kerättyjen varojen käyttäminen yksinomaan yleishyödylliseen toimintaan 
  • Yleishyödyllisellä toiminnalla tarkoitetaan toimintaa yleistä sosiaalista, sivistyksellistä tai aatteellista tarkoitusta varten taikka muuta yleistä kansalaistoimintaa 
  • Kaikki rahankeräysluvat myöntää jatkossa Poliisihallitus ja lupa toistaiseksi voimassa olevana 

 

Mikä pienkeräys? 

Pienkeräys on uusi rahankeräysmuoto, johon ei tarvita lupaa, vaan 

  • Pienkeräyksellä saa kerätä kerralla enintään 10 000 euroa, enimmäismäärän täytyttyä keräys tulee keskeyttää 
  • Yksi pienkeräys saa kestää korkeintaan 3 kuukautta ja kukin pienkerääjä voi järjestää enintään kaksi pienkeräystä kalenterivuoden aikana 
  • Pienkeräyksiä voivat järjestää pääasiassa samat tahot, jotka voivat saada rahankeräysluvan 
  • Lisäksi pienkeräyksiä voivat järjestää vähintään kolmen Suomessa pysyvästi asuvan 15 vuotta täyttäneen henkilön muodostamat ryhmät, jonka jäsenistä vähintään yksi on täysi-ikäinen 
  • Pienkeräyksen järjestäjältä tai keräystarkoitukselta ei edellytetä yleishyödyllisyyttä, mutta menettelyn tavoitteena on kansalaistoiminnan aktivoiminen 
  • Pienkeräystä ei voi järjestää esimerkiksi elinkeinotoiminnan tukemiseen tai oikeushenkilön varallisuuden kartuttamiseen 
  •  

Raportointi ja tilitys 

Rahankeräysluvan haltijan tulee tehdä vuosittain Poliisihallitukselle ilmoitus rahankeräysten järjestämisestä, keräystuotosta ja tuoton käyttämisestä sekä vuosisuunnitelma tulevista rahankeräyksistä. 

Kertaluontoisen pienkeräyksen järjestämisestä riittää ilmoitus poliisilaitokselle. 

Raportointimenettelyä kehitellään parasta aikaa ja se tulee tarkentumaan vuoden 2019 aikana. Vuosi-ilmoitusten ja kertailmoitusten avulla Poliisihallitus ja poliisilaitokset seuraavat varojen lainmukaista käyttöä, keräyskulujen kohtuullisuutta ja keräysvarojen päätymistä kohteeseen, johon ne on ilmoitettu käytettäväksi.  

 

 

Lisätietoa:  

https://intermin.fi/rahankeraysuudistus 

https://www.arpajaishallinto.fi/ajankohtaista 

 

 

Lisää tietoa yhdistysten varainhankinnasta antaa varainhankintapäällikkö Outi Kontkanen, outi.kontkanen(a)sydanliitto.fi tai 040 7315803