Mikä ohjaa yhdistyksen toimintaa?

 Lait, säännöt ja muut päätökset? Miten ne yhdistyksen toimintaa ohjaavat? Tältä sivulta löydät apua siihen, miten nämä asiat yhdistystoiminnassa liittyvät toisiinsa.

Suomen perustuslain yhdistymisvapauden mukaan kaikki Suomessa asuvat voivat perustaa yhdistyksen ilman viranomaisen lupaa sekä kaikilla on oikeus liittyä tai olla liittymättä yhdistyksiin. Tämä yhdistymisvapaus on yksi perustuslakiin säädetyistä perusoikeuksista.

Sydänyhdistysten, kuten kaikkien muidenkin yhdistysten toimintaa ohjaavat yhdistyslaki, yhdistyksen säännöt sekä yhdistyksen omat päätökset. Sydänyhdistykset ovat myös rekisteröityjä yhdistyksiä, jolloin niitä koskevat myös yhdistyksen rekisteröintiin liittyvät velvoitteet. Patentti- ja rekisterihallitukseen pitää siis tehdä yhdistysten perus-, muutos- ja purkautumisilmoitukset. Esimerkiksi yhdistyksen nimenkirjoittajien muutoksista on aina tehtävä muutosilmoitus yhdistysrekisteriin. Yhdistyslain lisäksi yhdistyksiä sitoo muukin Suomen lainsäädäntö kuten kirjanpito-, tilintarkastus- ja henkilötietoja säätelevä henkilötietolaki.

Yhdistyksen säännöt

Yhdistyslaki ei monessakaan asiassa ole kovin yksityiskohtainen. Todellisuudessa se sisältää pääosin erilaisia minimivaatimuksia tai reunaehtoja. Ehdottomia vaatimuksia yhdistyslakiin on kirjattu vähän. Tämän vuoksi yhdistyksen omat säännöt ovat tärkein yhdistyksen toimintaa ohjaava asiakirja, ne kun antavat yhdistyslakia tarkemmat määräykset yhdistyksen toimintaan liittyvistä asioista. Säännöt eivät voi olla ristiriidassa yhdistyslain kanssa, mutta niiden tulee täsmentää niitä asioita, jotka laki jättää auki. Useimpiin yhdistyksen arkea koskettaviin asioihin löytyy siis ratkaisu yhdistyksen säännöistä. Oman yhdistyksen säännöt on siis syytä tuntea hyvin.

Sydänliiton liittohallituksessa on käsitelty sydänyhdistyksen mallisäännöt [LINKKI], joita suurin osa sydänyhdistyksistä noudattaa. Yhdistyksen säännöissä määritellään yhdistyksen tarkoitus eli miksi yhdistys on olemassa. Kun tarkoitus ja säännöt yleensä ovat valitulla hallituksella kirkkaana mielessä, yhdistys toimii paremmin tarkoituksensa toteuttamista varten. Sääntöjen lisäksi yhdistyksen ja hallituksen toimintatapoja voidaan täsmentää hallinto- tai muilla yhteisesti sovituilla pelisäännöillä.

Yhdistyksen päätöksenteko

Kaikista yhdistyksen asioista päättävät viime kädessä yhdistyksen jäsenet yhdistyksen kokouksessa. Yhdistyksen kokous on siis yhdistyksen ylin päättävä elin. Yhdistyksen kokous kutsutaan koolle sääntöjen mukaisesti käytetyistä mallisäännöistä riippuen yksi tai kaksi kertaa vuodessa. Yhdistyksen säännöissä määrätään myös siitä, mitä asioita ainakin pitää käsitellä sääntömääräisissä kokouksissa.

Hallituksen kokous on puolestaan yhdistyksen kokouksessa valitun toimielimen kokous. Kannattaa pitää mielessä, ett hallituksella ei ole valtaa päättää keskenään yhdistyksen keskeisistä asioista, vaan hallituksen tärkein tehtävä on toimeenpanna yhdistyksen kokouksen päätöksiä. Hallitus ei siis voi esimerkiksi päättää muuttaa vuoden toimintaa ohjaavia dokumentteja (muun muassa toimintasuunnitelma) kesken vuoden tai muuttaa omaa kokoonpanoaan ilman yhdistyksen kokouksen päätöstä.

Mistä lisätietoja?

Jäikö joku askarruttamaan tai haluatko vielä varmistaa, että toiminta teillä menee sääntöjen ja lain mukaan? Sydänyhdistyksen sääntöihin sekä yhdistyksen päätöksentekoon liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä sydänpiirinne toiminnanjohtajaan tai Sydänliiton järjestöpalveluihin.

Yhdistyslaki 

Sydänyhdistyksen mallisäännöt, yksi sääntömääräinen kokous

Sydänyhdistyksen mallisäännöt, kaksi sääntömääräistä kokousta