Sydänterveyden strategiset lähtökohdat

Työikäisten miesten sepelvaltimotautikuolleisuus on enää viidennes siitä, mitä se oli 1970-luvulla.

Tämän taustalla ovat parantunut ravitsemus, verenpaineen ja kolesterolin lasku sekä miesten vähentynyt tupakointi. Myös sydän- ja verisuonisairauksien kehittynyt hoito on vähentänyt kuolleisuutta. Vuonna 2009 sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet aiheuttivat edelleen yli 40 % kaikista kuolemista.

Sydänsairastavuus ja -sairastuvuus

Neljä suurinta lääkkeiden erityiskorvauksiin oikeuttavaa sairausryhmää olivat vuonna 2009 kohonnut verenpaine, keuhkosairaudet, diabetes ja sepelvaltimotauti.

Erityiskorvaukseen (72 %) oikeutetut sydänsairausryhmät ja osuus väestöstä (promillea)
Sydänsairausryhmä Korvaukseen oikeutetut Osuus väestöstä (‰)
krooninen verenpainetauti 508 591 95,0
krooninen sepelvaltimotauti 191 700 35,8
krooninen sepelvaltimotautiin liittyvä rasva-aineenvaihdunnan häiriö 104 064 19,4
krooninen sydämen vajaatoiminta 46 200 8,6
krooniset sydämen rytmihäiriöt 46 135 8,6
familiaalinen hyperkolesterolemia 5 203 1,0

Sydänsairauksia sairastaa kuitenkin useampi kuin erityiskorvausoikeuksien määrä osoittaa. Erityiskorvauksien saamisen kriteerit poikkeavat vallitsevista diagnostisista kriteereistä tai lääkehoidon aloittamisen rajoista. Pysyvästi julkisessa laitoshoidossa olevat eivät ole mukana lääkekorvaustilastoissa. Korvausten piirissä eivät ole reseptilääkkeet, joille ei ole vahvistettu tukkuhintaa. Rinnakkaisvalmisteiden halpa hinta vähentää motiivia hakea erityiskorvausoikeutta. Lisäksi samoja lääkkeitä käytetään eri sairauksiin, jolloin esimerkiksi eteisvärinään käytettävä beetasalpaaja korvataan sepelvaltimotaudin perusteella.