Liikunta sepelvaltimotaudin hoidossa, osana toimintakykyä ja hyvää elämää

Elintapa- ja lääkehoito muodostavat vakaan sepelvaltimotaudin hoidon perustan. Niiden lisäksi saattavat kajoavat hoidot eli sepelvaltimon ohitusleikkaus tai pallolaajennus olla tarpeen. Elintavoilla kuten ravitsemuksella, painonhallinnalla, tupakoimattomuudella, liian stressin välttämisellä, säännöllisellä liikunnalla ja istumisen vähentämisellä voidaan ehkäistä sairauden pahenemista ja vaikuttaa sepelvaltimotaudin riskitekijöihin kuten kohonneeseen verenpaineeseen, epäedullisiin veren rasva-arvoihin, tyypin 2 diabetekseen ja ylipainoon.

Vakaata sepelvaltimotautia tai akuutin hoitovaiheen jälkeen vakiintunutta sepelvaltimotautia sairastavan elämään tulee kuulua säännöllinen liikunta osana sairauden omahoitoa. Lääkehoidon tavoin liikunnassa on huomioitava oikea annos, jonka määräävät liikunnan teho, tiheys ja kesto. Monipuoliseen liikuntaan kuuluvat fyysinen aktiivisuus sekä liikuntaharjoittelu, johon kuuluu kestävyysliikunta ja lihasvoimaharjoittelu sekä liikeratoja ylläpitävät ja lihasten liikkuvuus- ja venyttelyharjoitukset.

Terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaiset ohjaavat liikunnallisesti aktiivisen elintavan omaksumisessa. Ammattilainen korostaa liikunnan aiheuttamien positiivisten vaikutusten merkitystä juuri kyseisen potilaan kannalta hyvin perustellen, mikä tukee potilasta motivoitumisessa liikuntaan. Vain ymmärryksen kautta syntyy sitoutuminen ja halu tarvittavaan muutokseen.

Sepelvaltimotautikuntoutujan on tärkeää rohkaistua ja innostua liikkumaan säännöllisesti ja löytää oikea tasapaino liikunnan tehon ja turvallisuuden välillä. Tavoitteina on edistää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn säilymistä tai palautumista sekä hidastaa sairauden etenemistä. Yksilöllisinä tavoitteina voivat olla esimerkiksi liikuntaan liittyvän pelon tai ahdistuneisuuden vähentyminen, kestävyys- ja lihaskunnon kohentuminen, fyysiseen toimintakykyyn liittyvien rajoitteiden vähentyminen, fyysisesti aktiivisen elämäntavan omaksuminen tai työhön paluu ja työssä jatkaminen sekä hyvä elämä.

Liikunta vaikuttaa myönteisesti sepelvaltimotaudin ennusteeseen. Laskennallisesti rintakipuoireen lievittyminen vuoden aikana yhden CCS-luokan verran maksaa liikuntaryhmän kuntoutujaa kohti vain puolet pallolaajennusryhmän kuntoutujan kustannuksista Saksassa tehdyssä tutkimuksessa. Suomalaisessa tutkimuksessa sepelvaltimotautikohtauspotilailla vuoden mittainen liikunnannallinen sydänkuntoutus säästi terveydenhuollon kustannuksia keskimäärin 1 000 € / potilas verrattuna sydänpotilaan tavanomaiseen jatkohoitoon. Liikunta vaikuttaa myönteisesti sepelvaltimotautiin ja sen riskitekijöihin sekä itse sydänlihakseen.

Liikunta

  • parantaa sydämen pumppaustehoa
  • kehittää sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa
  • parantaa sydämen rasituksen sietokykyä
  • parantaa valtimoiden sisäkalvon toimintaa
  • vähentää valtimonseinämän tulehdusreaktiota
  • lisää hyvää veren HDL-kolesterolipitoisuutta ja vähentää pahaa LDL-kolesterolipitoisuutta, mikä hidastaa valtimoiden ahtautumista
  • vähentää veren triglyseridipitoisuutta
  • alentaa verenpainetta
  • auttaa painonhallinnassa
  • lisää elimistön insuliiniherkkyyttä ja parantaa veren sokeritasapainoa
  • kehittää lihasvoimaa
  • parantaa toimintakykyä sekä
  • virkistää

Vaikka liikunnan vaikutus yksittäiseen riskitekijään saattaa vaikuttaa pieneltä, yhteenlaskettu vaikutus eri riskitekijöihin voi parantaa sepelvaltimotautia sairastavan ennustetta.

Lue lisää   

Achttien RJ, Vromen T, Staal JB et al. Development of evidence-based clinical algorithms for prescription of exercise-based cardiac rehabilitation. Neth Heart J 2015; 23: 563 -75.

Balady GJ, Ades PA, Comoss P, ym. Core components of cardiac rehabilitation/secondary prevention programs: A statement for healthcare professionals from the American Herat Association and the American Association of Cardiovascular and Pulmonary Rehabilitation Writing Group. Circulation 2000; 102:1069 -73.

Balady G, Gardner A. Exercise prescription for patients with cardiovascular and cerebrovascular disease. Kirjassa: Pescatello et al. toim. ACSM's guidelines for exercise testing and prescription. 9. painos.  Lippincott, Williams & Wilkins, 2014:236-59.

Kiilavuori K. Liikunta sydänlääkkeenä. Duodecim 2003;119:1933- 40.

Rauramaa R., Lakka TA. Liikunta sepelvaltimotaudin ehkäisyyn ja hoitoon. Duodecim 2001;117:633-8.

Savonen k., Hautala A. Laukkanen J. Liikunnallinen kuntoutus sepelvaltimotaudin hoidossa. Sydänääni 2015, Teemanumero 3 A, Suomen Kardiologisen seuran lehti.

Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus -suositus 2016.

Stabiili sepelvaltimotauti, Käypä hoito -suositus 2015.

Vanhees L, Rauch B, Piepoli M, ym. Importance of charasteristics and modalities of physical activity and exercise in the management of cardiovascular health in individuals with cardiovascular diseases (part 3) Eur J Prev Cardiol 2012; 19:1333-56.

Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus -suositus

Liikunnan käypä hoito -suositus

 

Kohderyhmät Ammattilaiset