Kuukauden juttu

 

Terveys ja raha

Nyt mennään terveys edellä. Tämän kuulimme keväällä, ja vieläkin, päättäjien suusta. Mennä jokin asia edellä on yksi niistä muotisanonnoista, joita vilahtelee ihmisten, yleensä johtotason ihmisten, puheissa. Täytyy sanoa, että useimmat niistä ovat tylsiä ja tylsyvät lisää ajan kanssa.

Toki ymmärrämme, mistä siinä on kyse, mutta ei tarvitse olla mitenkään pahoillaan, jos asia ei valkene heti. Yksinkertaisesti: terveys on ykkönen, ja raha kakkonen. Tai olisiko edes kakkonenkaan.

Korona-aikana on siis menty terveys edellä. Nyt on kuulunut myös rahasta huolestuneita äänenpainoja. Ei siitä sen enempää, vaikka tekisi mieli olla jotain mieltä siitäkin.

Itsekin laitan mielelläni painoa sanalle terveys, mutta raha on tosiasia. Korona sanaa en tahtoisi enää kuulla, saati kirjoittaa siitä. Siitähän on melskattu, ihan aiheellisesti, jo monta kuukautta. Silti, antaa mennä.

Yli 70-vuotiaiden koronaeritys sai hyvän lisäksi aikaan myös ei-toivottuja sivuoireita. Vaikka ulkona pystyi liikkumaan mielin määrin, jäivät kaikki muut liikuntaharrastukset tauolle. Muiltakin kuin ikäihmisiltä.

Itse olen käynyt 10 vuotta syvävenyttelyssä, mutta keväällä tuli äkkipysäys, joka jatkuu nyt syksyllä. Ryhmä kyllä aloittaa toimintansa, mutta osallistujamäärä on pudotettu pieniin. Siispä jouduin pudokkaiden, sanosinko syrjäytettyjen, listalle. Venyttely on erittäin tarpeellista vanhenevalle kropalle. Pysyy joustavuus ja lihakset kunnossa. Tasapaino myös.

Voihan sitä tehdä kotiloissakin, mutta käsi sydämelle, kuka tekee yksin yhtä tehokkaasti kuin ohjatussa ryhmässä. Yksin tekemällä on helposti armollinen itselleen. Ei jaksa, ei viitsi, ei ei ja ei… Tyhmää pettää itseään, mutta minkäs teet.

Korona pitää meidät sydänyhdistyksen jäsenetkin vielä erossa toisistaan. Yhdistyshän on päättänyt jatkaa toimintataukoa. Tosin olen ymmärtänyt, että kulissien takana suunnitellaan jo kovasti tulevia mukavia tapahtumia. Niistä saamme kuulla aikanaan.

Nyt meiltä vaaditaan sitkeyttä ja pitkää pinnaa. Elämme sydän edellä edelleen. Ja koronastakin tulee taatusti painajaisen jälkeen tiukka muisto, joka on toivon mukaan antanut meille opetuksia. Mikään ei ole itsestään selvää.

Arvostetaan arkisia asioita, pieniä ja suuria, kuin parhaita aarteitamme!

Kaikesta huolimatta, syksy ja syysunelmat tulevat!

Hyvällä mielellä,

Raija Hallikainen

raiha2008@windowslive.com