Lasten elinsiirrot

 

Sydän- ja keuhkosiirteen saaneiden lasten ja nuorten vointia seurataan tarkasti

Lapsille ja nuorille on HYKS:n lastenklinikalla tehty vuodesta 1991 lähtien 72 sydämensiirtoa ja vuodesta 2009 lähtien 4 keuhkonsiirtoa (2 näistä sydän-keuhkosiirtoja).  Lasten siirtojen syyt ovat erilaiset kuin aikuisilla. Puolet lapsista saa siirteen sydänlihassairauden (kardiomyopatian) vuoksi ja puolella potilaista syynä on synnynnäinen rakenteellinen sydänvika, joka on korjausleikkauksesta huolimatta johtanut sydämen vajaatoimintaan. Keuhkosiirtojen osalta tavallisimmat syyt maailmanlaajuisestikin ovat kystinen fibroosi ja keuhkovaltimopaineen nousu.  Pienimmät lapsipotilaat ovat olleet siirtohetkellä alle vuoden ikäisiä.  

Siirron jälkeen

Sydämen ja keuhkosiirtojen periaatteet ovat lapsilla samat kuin aikuisilla, joskin pieni koko ja osalla lapsista poikkeuksellinen sydämen ja verisuonten rakenne tuovat mukanaan erityisiä kirurgisia haasteita.  Lapset toipuvat leikkauksesta yleensä varsin nopeasti ja useimmilla suorituskyky on jo parin viikon kuluttua aivan eri luokkaa kuin ennen siirtoa.  Aikuisten tapaan lapset tarvitsevat elinikäisen hylkimisenestolääkityksen ja lääkkeetkin ovat samoja kuin aikuisilla. Niiden annostelu on jonkin verran tarkempaa kuin aikuisilla ja suhteutetaan aina lapsen kokoon. Pienikin lapsi ”osaa” hylkiä siirrettä, jos lääkitys on liian vähäistä. Toisaalta lapsilla tulee varoa liiallista lääkitystä niiden moninaisten sivuvaikutusten vuoksi.  

Lääkitys

Hylkimisenestolääkitys aikaansaa infektioherkkyyttä, jonka voisi olettaa pienillä lapsilla olevan erityisen suuri ongelma. Näin ei kuitenkaan näytä olevan asian laita. Pienet siirrokkaat toipuvat esimerkiksi tavallisista hengitystie- ja suolistoinfektioista varsin normaalisti, eikä vaikeammista bakteeri-infektioistakaan ole suuremmin pelkoa.  Infektioiden määräkään ei juuri eroa tavallisten lasten vastaavasta. Niinpä periaate on se, että siirron saanut lapsi ja nuori voi elää varsin normaalia ikäistensä elämää. Isommat lapset saavat mennä kouluun pari viikkoa sairaalasta pääsyn jälkeen ja leikki-ikäiset lapset voi viedä päiväkotiin 2-3 kk siirrosta.  

Lapsisiirrokkaat altistuvat hylkimisenestolääkitykselle vuosikymmenien ajan ja niinpä lääkkeiden sivuvaikutusten seuranta on jopa tarkempaa kuin aikuispuolella.  Seurattavia asioita ovat siirteen toiminnan ohella lapsen kasvu ja kehitys, munuaistoiminta, infektiot, luuston terveys, kosmeettiset ongelmat, sokeri- ja rasva-aineenvaihdunta, puberteettikehitys sekä murrosiän psyykkinen myllerrys.  Lapsisiirrokkaat käyvät kontrolleissa niin kotisairaalassa kuin HYKS:n Lastenklinikallakin ja esim. sydänsiirron saaneilla seurantaan kuuluu vuosittaiset sydänlihasnäytteet ja sepelvaltimoiden kuvaukset. Keuhkonsiirron saaneille tehdään keuhkojen tietokonekuvaus ja kudosnäytteiden tutkiminen yhteistyössä HYKS:n aikuisyksikön kanssa.  Munuaisten toimintaa seurataan puhdistumakokeen avulla ja luuston mineraalipitoisuutta DEXA-mittauksilla ja selkärankakuvauksilla.  Lasten kasvaessa lääkepitoisuudetkin muuttuvat herkemmin kuin aikuispotilailla ja niinpä laboratoriokokeiden ja lääkärikäyntien väli on lapsisiirrokkailla pisimmillään 6-8 viikkoa.         

Koko perheen asia

Lasten ja nuorten kohdalla elinsiirto on aina koko perheen asia ja varsinkin alkuvaiheen tiheät kontrollit vaikuttavat koko perheen elämään.  Lääkityksestä huolehtiminen ja lapsen voinnin seuranta ovat pitkälti vanhempien vastuulla. Suomalaiset vanhemmat ovat kuitenkin esimerkillisen tarkkoja lastensa hoidossa, ja toisinaan vanhempia joudutaan jopa toppuuttelemaan hoivaamisen suhteen.  Siirrokkaita voidaan velvoittaa osallistumaan perheen arkipäivään samalla tavalla kuin sisaria. Murrosiän lähestyessä vastuu lääkkeiden säännöllisestä ottamisesta siirtyy asteittain asianomaiselle itselleen, mikä aluksi edellyttää valvontaa. Murrosikäisen sitoutuminen lääkkeidensä syöntiin on koko elinsiirtotoiminnan suuri haaste, johon osallistuvat niin vanhemmat kuin hoitoyksikötkin.  Siirtyminen aikuispuolen seurantaan tapahtuu aina yhteistyönä lasten- ja aikuisyksiköiden välillä.  Tällä pyritään takaamaan hoidon saumaton jatkuvuus.

Hannu Jalanko

Prof. Lastenlääkäri

HYKS Lastenklinikka