Elinsiirto on mahdollisuus

Sydän- ja keuhkosiirtopotilaan polkua on kuvattu yhdistyksemme laatimassa MAHDOLLISUUS-esitteessä. Yhteistyössä Meilahden sairaalan henkilökunnan kanssa ensimmäinen painos julkaistiin jo 1990-luvulla. Oheinen versio on pävitetty keväällä 2015.

Sydän- ja keuhkosiirtojen historiaa

Sydän- ja keuhkosiirrot ovat hoitomuotona vakiintuneet osaksi nykyaikaista lääketiedettä. Niiden avulla pystytään hoitamaan potilaita, joiden ennuste aikaisemmin oli toivoton. 
 
Ensimmäisen sydänsiirron suoritti professori Christiaan Barnard Etelä-Afrikassa 3. joulukuuta 1967. Siirtoleikkausten varsin vaatimattomat tulokset alkoivat merkittävästi parantua 1970-luvun lopulta uusien hylkimistä estävien lääkkeiden tultua käyttöön. 
 
Pohjoismaiden ensimmäinen sydänsiirto tehtiin Norjassa vuonna 1983.  Suomen ensimmäisen sydänsiirron teki professori Severi Mattila leikkausryhmineen Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa helmikuussa vuonna 1985. Suomen ensimmäisen sydänkeuhkosiirron teki professori Ari Harjula ryhmineen vuonna 1988 sekä keuhkonsiirron vuonna 1990. 

Tulokset

Sydän- ja keuhkosiirtojen tulokset ovat nykyään Suomessa erittäin hyvää kansainvälistä tasoa. Sydän- ja keuhkosiirrot turvaavat siirtopotilaalle parhaimmillaan lisää laadukkaita elinvuosia. Sydänsiirtoja tehdään nyt vuosittain 15-25 ja keuhkosiirtoja suunnilleen saman verran. Sydän-keuhkosiirtoja tehdään vain harvoin. Erityisesti keuhkosiirtoja pitäisi voida tehdä selvästi enemmän. Sopivien siirteiden puutteessa potilaita myös menehtyy siirtoleikkausta odottaessaan. Kaikki siirrosta hyötyvät potilaat eivät syystä tai toisesta koskaan pääse siirtoselvityksiinkään. Terveydenhuollon niukat voimavarat lienevät yksi syy osin epätyydyttävään tilanteeseen. 

Yleinen mielipide

Potilas- ja kansanterveysjärjestöt ovat jo pitkään pyrkineet vaikuttamaan sekä päättäjiin että yleiseen mielipiteeseen monin tavoin. Eräs näkyvimmistä keinoista on "Lahja elämälle" - hanke, jossa korostetaan elinluovutusten ja elinluovutuskorttien (Kyllä elinluovutukselle) merkitystä koko elinsiirtotoiminnalle.  Vuoden 2015 alussa julkistettu ”Elinluovutus- ja elinsiirtotoiminnan kansallinen toimintasuunnitelma” tuo toivottavasti parannusta tilanteeseen. 

Hoito

Elinsiirtopotilaan hoito on parhaimmillaan moniammatillista yhteistyötä, johon osallistuu suuri joukko eri alojen lääkäreitä, hoitohenkilökuntaa, fysioterapeutteja, sosiaalityöntekijöitä ja muita asiantuntijoita, joiden kaikkien osuus on tärkeä. Elinsiirron läpikäyminen (siirtoselvitys, leikkauksen odottaminen, leikkaus, kuntoutuminen) voi olla raskas prosessi, jolloin psykososiaalisen tuen merkitys korostuu. 

Syke ry

Sydän- ja keuhkosiirrokkaat perustivat oman potilasjärjestön vuonna 1990. Sydän- ja keuhkosiirrokkaat-SYKE ry on ollut perustamisestaan saakka yhteistyössä muitten alan järjestöjen kanssa. Se on edelleen ainoa sydän- ja keuhko- sekä sydänkeuhkosiirrokkaiden asioita ja etuja ajava potilasjärjestö Suomessa. SYKE on Suomen Sydänliitto ry:n valtakunnallinen jäsenjärjestö ja se on tiiviissä yhteistyössä Munuais- ja maksaliitto ry:n, Sydänlapset ja aikuiset ry:n, Karpatiat ry:n ja Hengitysliitto ry:n   kanssa. 
 
Esitämme lämpimät kiitokset kaikille esitteen julkaisemiseen osallistuneille asiantuntijoille ja esitettä taloudellisesti tukeneille tahoille. 
  
Helsingissä keväällä 2015    

Jari Laurén puheenjohtaja

Ilkka Vass toiminnanjohtaja 

Lisää tietoa elinsiirroista myös HUS:n internetsivuilla