Sydänliiton säännöt

Säännöt on hyväksytty Suomen Sydänliiton syyskokouksessa 24.10.2015

 

Nimi ja kotipaikka

1 §

Yhdistyksen nimi on Suomen Sydänliitto ry, ruotsiksi Finlands Hjärtförbund rf. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko maa. Yhdistystä kutsutaan jäljempänä liitoksi.

Toiminnan tarkoitus

2 §

Liiton toiminnan tarkoituksena on toimia kansanterveys-, potilas- ja edunvalvontajärjestönä, joka edistää terveyttä siten, että sydän- ja verisuonitaudit vähenevät, sairastuneiden hoito ja kuntoutus paranevat sekä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi lisääntyy.

Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

  1. toimii jäsentensä keskusjärjestönä tukien, valvoen ja ohjaten niiden toimintaa,
  2. edistää terveitä elämäntapoja ja toimintaa, joka pyrkii ehkäisemään sydän- ja verisuonitauteja,
  3. järjestää kuntoutusta ja edistää uusien kuntoutus- ja hoitomuotojen kehittämistä,
  4. järjestää, edistää ja toteuttaa sellaista liikuntaa, jolla on sydän- ja verisuonitauteja ehkäisevä, hoitava ja kuntouttava vaikutus,
  5. toimii etujärjestönä sydän- ja verisuonitauteja sairastavien hoidon ja sosiaalisen huollon kehittämiseksi,
  6. harjoittaa ja tukee tiedotus-, koulutus- ja neuvontatoimintaa,
  7. edistää tutkimustoimintaa ja välittää uusinta tutkimustietoa,
  8. on yhteistoiminnassa viranomaisten sekä sellaisten kotimaisten ja ulkomaisten tahojen kanssa, joiden toiminta koituu kansanterveyden hyväksi, sekä
  9. pyrkii muillakin vastaavilla tavoilla toteuttamaan toiminta-ajatustaan.

Jäsenet

4 §

Liiton jäseniä ovat

  1. varsinaiset jäsenet,
  2. kannattavat jäsenet sekä
  3. kunniapuheenjohtajat ja kunniajäsenet.

Varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä rekisteröity sydänpiiri. Lisäksi varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä valtakunnallinen rekisteröity yhdistys, joka on perustettu liiton tarkoituksen toteuttamiseksi ja jonka säännöt ja toiminta-alueen liittohallitus on hyväksynyt.

Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea liiton toimintaa.

Kunniapuheenjohtajaksi voidaan kutsua henkilö, joka erittäin ansiokkaasti on vaikuttanut liiton toiminnan kehittämiseen toimimalla liittohallituksen puheenjohtajana, ja kunniajäseneksi henkilö, jonka tieteellinen tai muu toiminta merkittävällä tavalla on koitunut sydän- ja verisuonitautien ehkäisyn tai niiden vaikutuksen torjunnan hyväksi.

5 §

Jäsenet hyväksyy ja erottaa liiton kokous liittohallituksen esityksestä.

Jäsen, joka ei enää täytä 4 §:ssä määrättyjä edellytyksiä tai joka on lyönyt laimin jäsenmaksuvelvollisuutensa tai vahingoittanut liittoa tai estänyt sen tarkoituksen toteutumista, voidaan erottaa.

Toiminnan rahoitus

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. Varat toimintaansa varten liitto saa julkisista ja muista avustuksista, perimällä jäseniltään jäsenmaksua, harjoittamalla majoitus- ja ravitsemus liikettä sekä kioskikauppaa, myymällä terveyskasvatus- ja kuntoutusmateriaaleja ja -palveluja, toimeen panemalla rahankeräyksiä, arpajaisia, myyjäisiä sekä juhla- ja muita yleisötilaisuuksia. Liitto voi myös harjoittaa sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, joka muutoin välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen tai jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.

Jäsenmaksusta päättää liiton syyskokous. Varsinaiselta jäseneltä perittävän jäsenmaksun suuruus määräytyy sen jäsenyhdistysten henkilöjäsenten tai sen omien henkilöjäsenten lukumäärän perusteella. Kannattavan jäsenen osalta määrätään maksun vähimmäismäärä.

Kunniapuheenjohtajilta ja kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua.

Toimielimet

7 §

Liiton toimielimiä ovat liiton kokous ja liittohallitus.

Liiton kokous

8 §

Liiton päätösvaltaa käyttää liiton kokous. Varsinaisia kokouksia pidetään kahdesti vuodessa. Kevätkokous on viimeistään toukokuussa ja syyskokous viimeistään lokakuussa.

Ylimääräinen liiton kokous pidetään, milloin liittohallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai yksi kymmenesosa liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten pyytää kirjallisesti liittohallitukselta.

Liiton kokouksen kutsuu koolle liittohallitus. Ylimääräinen liiton kokous on kutsuttava koolle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun 2 momentissa tarkoitettu pyyntö on saapunut liittohallitukselle.

9 §

Kutsu liiton kokoukseen asiakirjoineen (liitteineen) on lähetettävä todistettavasti kirjeellisesti kullekin liiton jäsenelle vähintään kahta viikkoa ennen kokousta.

Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

10 §

Liiton kokouksessa on varsinaisella jäsenellä äänioikeus seuraavasti: - kutakin alkavaa 3000 henkilöjäsentä kohden on yksi ääni. Varsinainen jäsen saa kokouksessa käyttää kuitenkin enintään 1/6 kokouksen yhteenlasketusta äänimäärästä. Henkilöjäsenmäärän suuruus määräytyy edellisen joulukuun viimeisen päivän tilanteen mukaan kunkin jäsenen jäsenyhdistysten henkilöjäsenten tai sen omien henkilöjäsenten lukumäärän perusteella. Lukuun otetaan vain jäsenmaksunsa maksaneet tai, jos jäsenmaksua ei peritä, jäsenen muuten rekisteröimät henkilöjäsenet. Varsinainen jäsen saa valita liiton kokoukseen äänimääräänsä vastaavan määrän edustajia ja kullekin henkilökohtaisen varaedustajan.

Edustajat liiton kokoukseen valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan. Liiton, sen varsinaisen jäsenen tai sydänyhdistyksen palveluksessa olevaa henkilöä ei voida valita edustajaksi liiton kokoukseen. Valittujen nimet on ilmoitettava liiton toimistoon edellisen toimintavuoden loppuun mennessä. Lisäksi liiton kokouksissa on liiton kunniapuheenjohtajilla, kunniajäsenillä, kannattavilla jäsenillä, liittohallituksen jäsenillä, liiton johtavilla toimihenkilöillä sekä varsinaisten jäsenten puheenjohtajilla ja toiminnanjohtajilla läsnäolo- ja puheoikeus.

11 §

Milloin jäsen haluaa saada jonkin asian liiton kokouksen käsiteltäväksi, tämän tulee tehdä siitä kirjallinen esitys liittohallitukselle. Kevätkokoukseen esitykset on tehtävä edellisen vuoden loppuun mennessä ja syyskokoukseen sitä edeltävän heinäkuun loppuun mennessä.

12 §

Liiton kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jonka puolesta on annettu eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan äänestyksen tulos arvalla.

Liiton kokouksesta pidetään pöytäkirjaa. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä pöytäkirjan tarkastajien tarkastettava.

13 §

Liiton kokouksen avaa liittohallituksen puheenjohtaja. Kokous valitsee itselleen puheenjohtajan, sihteerin ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus on kokouksessa todettava.

14 §

Liiton kevätkokouksessa

  1. käsitellään liittohallituksen laatima edellisen vuoden toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto,
  2. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta,
  3. hyväksytään liiton strategia seuraavan vuoden toiminnan pohjaksi,
  4. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

15 §

Liiton syyskokouksessa

  1. valitaan joka kolmas vuosi liittohallituksen puheenjohtaja, joka toimii myös liiton puheenjohtajana,
  2. valitaan tarvittavat liittohallituksen jäsenet,
  3. hyväksytään liiton seuraavan vuoden toimintasuunnitelma,
  4. vahvistetaan jäsenmaksun suuruus,
  5. hyväksytään seuraavan vuoden talousarvio,
  6. valitaan tilintarkastajaksi KHT-yhteisö, joka nimeää vastuuhenkilön tarkastamaan liiton seuraavan tilikauden tilejä ja hallintoa. Sama yhteisö nimeää varavastuuhenkilön.
  7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Liittohallitus

16 §

Liittohallitus edustaa liittoa sekä käyttää sen toimeenpanovaltaa ja hoitaa liiton asioita. Liittohallitus päättää liiton kiinteän ja irtaimen omaisuuden hankkimisesta ja luovuttamisesta sekä niiden kiinnittämisestä tai panttaamisesta.

Liittohallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi kaksitoista jäsentä, jotka valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Jäsenistä neljä on vuosittain erovuorossa.

Liittohallituksessa tulee olla edustettuna sydän- ja verisuonitautien ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen asiantuntemus.

Liiton, sen varsinaisen jäsenen tai sydänyhdistyksen palveluksessa olevaa henkilöä ei voida valita liittohallitukseen.

Liittohallituksen puheenjohtaja ja jäsen voi olla tehtävässään yhtäjaksoisesti enintään kuusi kalenterivuotta.

Liittohallitus valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan.

Liittohallitus nimeää itselleen sihteerin.

17 §

Liittohallituksen tehtävänä on erityisesti

  1. johtaa ja kehittää liiton toimintaa,
  2. valvoa, että liiton taloutta ja omaisuutta hoidetaan huolellisesti sekä, että sen saamia lahjoituksia ja testamenttivaroja käytetään lahjoittajan ja testamentintekijän määräysten mukaisesti,
  3. laatia ja esittää vuosittain liiton kokoukselle ehdotukset liiton toiminnan suuntaviivoiksi ja toimintasuunnitelmaksi, talousarvioksi, toimintakertomukseksi ja tilinpäätökseksi,
  4. valmistella liiton kokouksessa käsiteltävät asiat,
  5. ottaa ja erottaa liiton toimihenkilöt, päättää heidän palvelussuhteensa ehdoista ja valvoa heidän toimintaansa, jollei liittohallitus ole antanut sitä toiminnanjohtajan tehtäväksi,
  6. huolehtia ja omalta osaltaan vastata siitä, että liiton toiminta tapahtuu lain ja näiden sääntöjen mukaisesti sekä
  7. vahvistaa liiton sisäistä toimintaa koskevat ohjesäännöt.

Liittohallitus on vastuussa toiminnastaan liiton kokoukselle.

18 §

Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan ja hänen ollessaan estynyt jommankumman varapuheenjohtajan kutsusta. Kokous on päätösvaltainen, jos puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet liittohallituksen jäsenistä on paikalla.

Liittohallitus on lisäksi kutsuttava välittömästi koolle, jos vähintään puolet liittohallituksen jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti pyytää puheenjohtajalta tai hänen ollessaan estynyt jommaltakummalta varapuheenjohtajalta.

Puheenjohtajan ollessa estynyt johtaa puhetta liittohallituksen kokouksessa ensimmäinen varapuheenjohtaja ja hänenkin ollessa estynyt toinen varapuheenjohtaja.

Liittohallituksen kokouksessa tulee päätökseksi se mielipide, jonka puolesta on annettu enimmät äänet. Äänten mennessä tasan henkilövaali ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt.

Liittohallituksen kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa, joka on kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä kahden siihen tehtävään valitun jäsenen tarkastettava.

Toiminnanjohtaja

19 §

Liittohallitus ottaa liiton toiminnanjohtajan. Hänen tehtävänään on vahvistetun ohjesäännön mukaisesti johtaa ja kehittää liiton toimintaa, valmistella ja esitellä liittohallitukselle käsiteltävät asiat sekä panna täytäntöön sen päätökset.

Valmisteluelimet

20 §

Liiton kokous ja liittohallitus voivat asioiden valmistelua varten asettaa valiokuntia, toimikuntia, työryhmiä tai muita tarpeellisiksi katsomiaan valmisteluelimiä.

Valmisteluelinten kokouksista pidetään pöytäkirjaa. Pöytäkirjat on puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoittamina toimitettava liittohallitukselle.

Liittohallituksen puheenjohtajalla ja liiton toiminnanjohtajalla on valmisteluelinten kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

21 §

Liittohallitus asettaa vuodeksi kerrallaan avukseen tehtäviensä hoidossa työvaliokunnan, johon kuuluu liittohallituksen puheenjohtajisto ja liiton toiminnanjohtaja. Työvaliokunta nimeää itselleen sihteerin.

Työvaliokunta on päätösvaltainen, kun vähintään kolme jäsentä on saapuvilla.

Työvaliokunnan kokouksista pidetään pöytäkirjaa, jonka läsnä olleet allekirjoittavat.

Erinäisiä määräyksiä

22 §

Liiton kielinä ovat suomi ja ruotsi. Pöytäkirjat pidetään suomen kielellä.

23 §

Liiton nimen kirjoittavat liittohallituksen puheenjohtaja, liittohallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja, liittohallituksen toinen varapuheenjohtaja sekä liiton toiminnanjohtaja, kaksi yhdessä, tai joku heistä yhdessä liittohallituksen määräämän toimihenkilön kanssa.

24 §

Liiton toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös, tilikirjat, toimintakertomus ja muut tarvittavat asiakirjat on toimitettava tilintarkastajille tarkastettaviksi maaliskuun loppuun mennessä.

Tilintarkastajien on annettava kultakin tilivuodelta liittohallitukselle liiton hallinnosta ja tileistä kirjallinen tilintarkastuskertomus vähintään kaksi viikkoa ennen liiton kevätkokousta.

25 §

Sääntöjen muuttamisesta päättää liiton kokous. Päätös on pätevä vain, jos osanottajat, joilla on vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä, ovat sitä kannattaneet.

26 §

Jos liitto on päättänyt purkautua tai se lakkautetaan, on sen jäljelle jääneet varat viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti luovutettava rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle, jonka toiminta-ajatuksena on sydän- ja verisuonitautien torjunta Suomessa ja toiminta-alueena koko maa.

--