13.1.2017

Suomen Sydänliiton lausunto hallituksen esitykseksi alkoholilainsäädännön kokonaisuudistuksesta

Viite: Lausuntopyyntö 22.11.2016 (STM 075:00/2011)

Asia: Suomen Sydänliiton lausunto hallituksen esitykseksi alkoholilainsäädännön kokonaisuudistuksesta

Sydänliitto vetoaa hallitukseen, jotta hallitus arvioisi uudelleen alkoholilain kokonaisuudistuksen sisällön. Muistutamme, että hallitus on ohjelmassaan sitoutunut edistämään hyvinvointia ja terveyttä, kaventamaan terveyseroja sekä tasapainottamaan taloutta ja edistämään Suomen kilpailukykyä. Lausunnon kohteena oleva esitys alkoholilain uudistuksesta on ristiriidassa näiden tavoitteiden ja sitoumusten kanssa.

Esitysluonnos sisältää erittäin suuria riskejä sekä kansanterveyden että kansantalouden näkökulmasta. Merkittävä osa näistä riskeistä on luettavissa esitysluonnoksesta. Hallituksen esitys alkoholilain uudistamiseksi kulkee vastavirtaan kansainväliseen alkoholipolitiikan kehitykseen nähden. Esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO ja sittemmin myös talousjärjestö OECD ovat suositelleet jäsenvaltioilleen haittoja vähentävää alkoholipolitiikkaa.

Erityisen haitallisena pidämme vahvempien oluiden ja siidereiden sekä niin sanottujen limuviinojen tuomisen ruokakauppoihin, kioskeihin ja huoltamoihin. Niiden myynti vapautuisi nykyisestä noin 350 Alkosta lähes 5500 myyntipisteeseen, mikä tarkoittaa myyntipisteiden noin 15-kertaistumista. Saatavuuden voimakas laajeneminen johtaisi myös alkoholijuomien hintojen laskuun. Lasten ja nuorten suosimien ns. limuviinojen osalta muutos olisi erityisen suuri, sillä nykyisin yli 2,8-prosenttisia makeita juomasekoituksia myydään vain Alkossa.

Saatavuudella ja hinnalla on tutkitusti suora vaikutus alkoholin kulutukseen ja alkoholihaittoihin. Alkoholin kulutus on Suomessa ollut jo usein vuosien ajan laskussa. Taustalla ovat olleet ennen kaikkea toistuvat veronkorotukset, joilla on peruttu vuoden 2004 mittavaa alkoholiveron alennusta. Kokonaiskulutuksen vähenemisen myötä alkoholihaitat ovat merkittävästi vähentyneet. Hyvä kehitys näkyy niin päihdekuolemien määrässä, hoitojaksoissa kuin väkivaltatilastoissa. Ja vaikka täysi-ikäisten nuorten juomisessa on tapahtunut vain vähän muutosta, on alaikäisten nuorten alkoholinkäyttö vähentynyt. Lakiesitys uhkaa kääntää tämän myönteisen kehityssuunnan.

Alkoholi ja tupakka aiheuttavat yhdessä yli puolet suomalaisten terveyseroista. Alkoholilla on laskettu olevan yhteys noin 200 sairauteen ja terveyshaittaan. WHO luokittelee alkoholin ylimpään syöpävaarallisuusluokkaan, johon alkoholin ohella kuuluvat muiden muassa asbesti ja tupakka. Esimerkiksi rintasyöpäriski kasvaa jo yhden päivittäisen annoksen tasolla. Syöpäsairauksien lisäksi alkoholi lisää sydän- ja verisuonisairauksiin liittyviä riskejä sekä muun muassa diabetekseen ja mielenterveyden ongelmiin liittyviä riskejä. Vuonna 2015 alkoholisyihin kuoli noin 1700 suomalaista. Lisäksi alkoholi on taustatekijänä lukuisissa muissa kuolinsyissä. Hallituksen esittämä alkoholilakiuudistus lisäisi alkoholin kokonaiskulutusta Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän arvion mukaan noin kuudella prosentilla. Tämän seurauksena yksinomaan alkoholikuolemat lisääntyisivät vuosittain vähintään 100–150:llä. Kokonaan oma lukunsa ovat ne lukemattomat sosiaaliset ongelmat, joita alkoholin käyttö aiheuttaa. Niillekin voidaan laskea huomattava euromääräinen hinta, inhimillisen kärsimyksen lisäksi.

Alkoholi aiheuttaa yhteiskunnalle miljardien eurojen välittömät ja välilliset kustannukset. Kulutusta ja haittoja lisäävä lakiuudistus lisäisi julkisia menoja ja vaikuttaisi kielteisesti myös elinkeinoelämään, jonka maksettavaksi lankeaa merkittävä osa työikäisten alkoholihaitoista. Sydänliitto peräänkuuluttaa hallitukselta ja viime kädessä eduskunnalta vastuullisia päätöksiä alkoholilain uudistamisessa. Lausuntokierroksella olevassa esitysluonnoksessa tunnistetaan, että alkoholi on todennäköisesti merkittävin yksittäinen terveyden ja hyvinvoinnin riskitekijä Suomessa. On vaikea nähdä perusteita sille, että itseisarvoinen normien purku ja yksilön vastuuseen vetoaminen nousisivat uudistustyössä merkittävien kansanterveyden ja kansantalouden näkökohtien edelle.

Helsingissä 13.1.2017

Tuija Brax                                                                
pääsihteeri                                                               

Marjaana Lahti-Koski
terveysjohtaja